Ithel Devin

Ithel Devin on oma kasvattini upeasta tammastani Ithel Sheridanista ja vielä hienommasta pb-orista Lancelot Du Lacista. Devinin jätin kotitalliin yksinkertaisesti sen upean suvun takia - tällaista ei todellakaan voi missata! Harmittaa vähän kyllä, ettei ori ole perinyt emänsä upeaa luonnetta, mutta aina ei voi voittaa... Deviniksi kutsutulla orilla nimittäin tuntuu usein olevan ongelmia liian suuren egonsa kanssa. Se yrittää pomppia kaikkien nenille, ja varsinkin toisten hevosten uhittelua se ei katso hetkeäkään. Liekö tähän syynä perimä vai hieman lellityksi tuleminen jo pienenä, sitä ei kukaan tiedä. Onneksi Devin ei kuitenkaan kirjaimellisesti hypi päälle, se vain sattuu olemaan harvinaisen hankala poni. Upean sukunsa ja kapasiteettinsa takia olemme kuitenkin sietäneet sen käytöstä mainiosti. Hoidettaessa Devin seisoo käytävällä joka ikinen lihas pingottuneena ja katselee ympärilleen etsien jotain syytä innostua liikaa ja ruveta vähän egoilemaan. Varsinkin tammojen ollessa lähettyvillä kannattaa hoitajan pitää varansa, sillä ori ei kauaa tammaa katsele osoittamatta miehekkyyttään orimaisin tempuin, joihin kuuluu hirnuminen, pään heittely ja tanssahtelu, ja jos hoitaja ei pidä varaansa niin saattaapa ori yrittää lähteä käymään tamman luonakin.. Käytävällä kiinni ollessaan yksin se kuitenkin talttuu aloilleen, ja tyytyy vain mulkoilemaan hoitajaansa hyvin epämiellyttävästi ja sopivan paikan sattuessa myös iskemään hampaansa kiinni pahaa-aavistamattoman hoitajan käsivarteen tai mihin tahansa ruumiinosaan joka sattuu sillä hetkellä olemaan saapuvilla. Ohikulkijat Devin kuitenkin yleensä jättää rauhaan, ja keskittyy vain kiusaamaan sitä yksilöä joka niin ilkeästi sen siihen käytävälle on sitonut... Eri harjoista ori ei tee suurta numeroa, se antaa harjata kaikkialta vaikka karkeimmalla juuriharjalla vähääkään ärtymättä ja suhtautuu kumisualla raaputukseen kuin karpaasi. Edes vatsan alunen ei aiheuta ongelmia. Varustaessa Devin seisoo paikallaan ja se onkin yllättävän näppärä satuloida ja suitsia. Välillä tulee ongelmia kuolainten kanssa, mutta pienen taistelun jälkeen nekin kyllä saadaan sujahtamaan suuhun ilman mitään elämää suurempia ongelmia. Taluttaessa Devinillä on melkeinpä pakko aina olla orikuolain tai ainakin riimunnaru turvan ympärillä, sillä ori tuntuu aina olevan valmis sinkoamaan itsensä muiden (varsinkin tammojen) luokse ja muutenkin lähtemään kädestä, joten on parempi olla tarkkana ja skarppina tässäkin tilanteessa.

Ratsastaessa Devin on todella unelma. Herkkä pohkeelle, joskin hieman kova suustaan ja vaatiikin siksi pelhamin. Ei anna mitään ilmaiseksi mutta toimii perushyvin ilman suurempia taitojakin eikä säiky mitään. Kun tähän lisätään kuitenkin ne alkutunnin testaukset pukkeineen ja pystyynhyppimisineen ja sivuloikkineen, menettänee ori hieman hohtoaan, mutta testausten jälkeen ja ratsastajan selviydyttyä koettelemuksista muuttuu se mitä parhaaksi ratsuksi, ei pukita vaikka sitä löisi 140-senttisellä kouluraipalla ahteriin niin kovaa kuin kädestä lähtee. Silloin tällöin ori kuitenkin haluaa vähän rillutella, mutta sen huomaa heti tunnin alussa kun poni suorastaan pursuaa energiaa ja ratsastajalle tulee fiilis, että kohta lähtee... Ja sitten kun lähtee, lähtee kunnolla. Siksipä onkin kannattavaa esimerkiksi irtojuoksuttaa Devin ennen selkäännousua, ellei välttämättä halua kehittää pukeissapysymistaitojaan. Orin pukit ovat usein ilkeitä sonniloikkia, joissa ei pysy erkkikään kyydissä. Liiat energiat purettuaan se kuitenkin rauhoittuu ja palaa perusdevinimäiseen olomuotoonsa, joka on miellyttävä kaikille. Devinin askellajit ovat kuitenkin aika epämukavat - käynti on nykivää mutta näyttävää ja aika eriskummallista istua. Ravi on töyssyistä ja hankalaa istua, mutta toisaalta helppoa keventää ja kuten sanottu, aivan hemmetin upeaa katseltavaa. Laukka on ainoa Devinin askellaji, joka on luontevan mukava istua ja siinä on pitkä liitovaihe. Kouluradalla Devin on herkkä ja eteenpäinpyrkivä, menee helposti peräänantoon ja taipuu pehmeästi molempiin suuntiin kunnon verryttelyn jälkeen. Pohkeenväistöt sujuvat helposti orilta, ja se on myös nopea oppimaan kaikkea. Devinille onkin opetettu jo piaffen alkeita, ja ori näyttää oppivan nopeasti. Kouluponina Devin on siis ehdoton, se on melko helppo ratsastaa muotoon ja niin edelleen. Esteillä Devinillä on todellakin se pelham paikallaan, sillä ori tulee kovaksi suustaan ja on todella kova poika juoksemaan esteelle innoissaan. Kunnon ratsastaja osaa tietenkin istua syvällä ja pidättää oria asianmukaisesti ja saattaa sen hyvään ponnistuspaikkaan, josta Devin sitten hyppääkin minkä esteen tahansa ja mistä kulmasta tahansa. Se ei pahemmin tee eroa oksereiden tai ristikoiden välillä, vaan hyppää kaiken suurella mielihalulla. Kielto ei yleensä välkähdä orin mielessäkään, vaan se yrittää parhaansa ja on hyvin varovainen jalkojensa kanssa eikä useimmiten kolistele puomeja alas vaikka mikä olisi. Sen upea kapasiteetti antaa sille valmiudet pompata vaikka kuuhun asti, ja siksipä Deviniä voisikin kehua upeaksi esteponiksi. Maastossa Devin on oma itsensä, kävelee rauhassa ja jos kyseessä on loppukävelyt, se venyy hyvin eteen alas eikä säpsähdä traktoreita tai mitään sellaisia. Maastoesteille ori ei kuitenkaan huikeasta kapasiteetistaan huolimatta sovi, se kuumuu ihan liikaa ja lähtee takuuvarmasti lapasesta.

Suku

Kilpailukalenteri

Huom! Kalenteriin merkitään vain ERJ- ja KRJ-sijoitukset, ja näyttelyistä vain SERTit.