Violan Silmariën

VIRALLINEN NIMI	Violan Silmariën	ROTU, SÄKÄ	shetlanninponi, 89cm
KUTSUMANIMI	Silli	VÄRI + MERKIT	tummanpunarautias, lkko
SYNTYMÄAIKA	29.08.2007	IKÄ	8v
PAINOTUSLAJI	este/valjakkopainote	KOULUTUSTASO	HeB, 70cm, vaativa
KASVATTAJA	Jenna H, Viola	OMISTAJA	Jenni R
REKISTERINRO	VH-33713	SAAVUTUKSET	KTK-III (67p.), YLA3 (76p.)

Silmariën täytti 4 vuotta 23.07.2008
KISAKALENTERI - PÄIVÄKIRJA

Violan Silmariën on meille tutumpi nimellä Silli. Silli on tullut paljon isäänsä ja näin ollen siitäkin on tullut todella miellyttämishaluinen tamma, jolla on kuitenkin omaa luonnetta. Se ei lukeudu helpoimpiin koskaan tapaamiini poneihin, mutta tietenkin sillä on oma viehätyksensä pienesti arvaamattomassa luonteessaan. Pääpiirteissään Silli on siis kiltti, mutta luonteeltaan kuitenkin aika tulinen, eikä se siedä millaista tahansa käsittelyä ihmiseltä.

Hoitaessa Sillin parempi, kiltimpi puoli tulee esiin. Poni nauttii silmin nähden kaikista hoitotoimenpiteistä, ja lähes nukahtaakin taitavan hoitajan käsittelyssä. Kunhan kunnolla valmistelee, niin kaviotkin nousevat oikein mukavasti, ja harjaus luistaa. Jos kävelee Sillin ohitse käytävällä kun sitä hoidetaan, ei ensimmäiseksi ehkä mieleen juolahtaisi, että millainen se on taluttaessa. Nimittäin taluttaessa Sillistä tulee esiin taas uusia puolia, ja poni kiskoo minkä kerkeää, pukittelee mennessään ja hyppii pystyyn. Näitä pahoja tapoja ei ole saatu kitkettyä pois, ja ehkä meidän olisikin alistuttava siihen, että poni tuskin koskaan oppisi olemaan kunnolla taluttaessakin. Harjata saa mistä huvittaa, ja itse asiassa mitä ronskimmin sen parempi. Silli kuitenkin saattaa joskus potkia, joten kannattaa olla varuillaan tamman persusta tai häntää harjatessa, sillä koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Varustaminen on myöskin helppoa, sillä tässä tulee selville se miellyttämishaluinen osa Sillistä; se seisoo kiltisti paikallaan satulan laittamisen ajan, ainoa miinuspuoli on se ainainen pullaaminen. Tosin sitä esiintyy niin monella muullakin, että se voidaan antaa anteeksi. Suitsien laitossa Silli on myöskin oikein kultainen, se ottaa kuolaimet suuhunsa pienen avustuksen saattelemana, muttei heittele päätään tai nipistä hampaitaan tiukasti yhteen tai mitään. Suitset päällä taluttaminen on kuitenkin jokseenkin helpompaa, muttei mitään nannaa. Tarhasta tai laitumelta poni antaa ottaa itsensä kiinni jokseenkin mukavasti.

Ratsastaessa Silli on hyvin energinen ja tottelevainen. Se on hyvin herkkä kyljistään, mutta melko kova suustaan - hyvä yhdistelmä ajatellen ratsastajaa, joka saattaa esteellä jäädä kiinni suusta. Heti alkuun, kun ponin selkään noustaan, saattaa se yrittää lähteä liikkeelle. Tällöin pieni pidäte saa sen pysähtymään sävyisästi, ja odottamaan ratsastajan valmiiksituloa. Pieninkin puristus pohkeella saa tamman lähtemään reippaaseen, shettismäisen nykivään käyntiin. Ravi on Sillillä myöskin niin tavis-shettismäinen, että... Singer-raviksikin kutsuttu töpötys tuntuu olevan erityisen hauskaa tamman mielestä. Sillin laukka on lyhyttä ja erinomaisen pyörivää. Ainoa ongelma laukassa onkin, että esteiden välien ollessa tammalle epäsopivat, ei ole helppoa pidentää laukkaa. Hypyt tulevat ponilta kuin itsestään, ne ovat sulavia ja hyviä istua. Estettä lähestyessä Sillin pää yleensä kohoaa taivaisiin, ja se hyppää yleensä hyvin kaukaa. Jos se arvioi etäisyyden väärin, niin saattaa joskus melko useinkin olla tuloksena ns. "töpöaskel", ja sen seurauksena hankala hissihyppy, joka hankaloittaa huomattavasti radan sujumista. Poni kuumenee myöskin huomattavasti esteillä, joten hyvä ohjastuntuma on kaiken A ja O. Koulupuolella Silli on herkkä, hakeutuu mukavasti kuolaimelle ja toimii muutenkin aivan mukavasti. Joskus pientä liikaherkkyyttä saattaa olla tunnettavissa, ja tällöin poni pienestäkin jalan heilautuksesta siirtyy nopeampaan askellajiin tai jotain muuta ohjelman kannalta yhtä epämiellyttävää. Maastossa Silli saattaa pelästyä jokaista pienintä risahdustakin, joten siksi harvemmin sillä maastossa käydäänkään. Poni on myös raippakammoinen, joten raippaa ei saa käyttää ellei halua hitonmoisia pukkikohtauksia.

i. Telpërien Dei rautiaanpäistärikkö, 99cm VIR MVA Ch, KTK-I, YLA3	ii. Ingor of Yavetil VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2	iii. Aegnor Ar-Feiniel evm
		iie. Saga of Yavetil evm
	ie. Sift's Julie kuollut	iei. Angrad's Mulbert evm
		iee. Sift's Ananda evm
e. Bye Hollywood punarautias, 92cm ERJ-I, YLA2	ei. Feildale Sextonde	eii. Edmund DC evm
		eie. Odett evm
	ee. Korall SWE ERJ-III, YLA2	eei. Murell SWE evm
		eee. Karmen Q evm

Sillin isä Telpërien Dei on yksi hienoimmista näkemistäni shetlanninponioreista. Teemu-nimellä tunnettu ori on 99 senttimetriä korkea, rautiaanpäistärikkö ori, joka komealla ulkomuodollaan on saavuttanut mainetta ja gloriaa. Teemu on ansainnut Virtuaalisen Muotovalion ja Championin arvonimet (VIR MVA Ch) ja sen lisäksi vielä kantakirjattu I-palkinnolle 84'llä pisteellä! Huomaa kyllä, mistä Sillikin on hienon ulkokuorensa perinyt.. Myös YLA'n 3-palkinto on tarttunut karismaattisen orin haaviin. Teemu on myös kilpaillut aktiivisesti este- ja kouluratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Menestystäkin on ropissut kilpailuista aika paljolti. Teemulla on Sillin lisäksi kolme muutakin jälkeläistä, jotka ovat menestyneet vaihtelevasti lajeissaan.

Sillin isänisä on Ingor of Yavetil, joka puolestaan oli ensimmäisiä näkemiä virtuaalishettiksiä, joista todella pidin. Ingor oli ruunikko 102-senttinen ori, joka oli myöskin ylistetty ulkomuotonsa johdosta. Ori saavutti elämänsä aikana VIR MVA Ch'n, II-palkinnon kantakirjassa ja YLA2-palkinnon. Ingor polveutuu brittiläisistä kenttäponeista, jotka ovat niittäneet mainetta. Ingorkaan ei jäänyt sukuaan huonommaksi; siitä kertovatkin yllämainitut arvonimet ja pitkä, menestynyt kisakalenteri. Ingor kuoli 30-vuotiaana (ilmeisesti vanhuuteen?), 13. heinäkuuta 2008.

Sillin isänemä, Sift's Julie, oli myöskin hieno ponitamma. Vaikka mitään meriittejä tamman tilille ei kertynytkään, on sillä silti takana pitkä ja menestykekäs kilpaura vähän kaikissa lajeissa. Julien todella pitkässä kilpakalenterissa on yhteensä 693 kappaletta, joka on ainakin minun silmääni aivan hurjan paljon. Julie oli selvästikin arvostettu kilpaponi, mutta sen rakenne ei ollut aivan täydellinen, sillä se sai näyttelyistä vain KuMaa ja JS'ää. Julie kuoli 11. joulukuuta vuonna 2006.