R E C E N T E R I N A
!HUOM! Erinan suku on evm (eli ei virtuaalimaailmassa)!
Erinan isä Random Yawk syntyi eräänä tammikuisena pakkasaamuna Random Welsh Poniesiin, yhteen Walesin maineikkaimmista welshsiittoloista. Ori oli pienestä pitäen sitkeä, elinvoimainen ja tulinen, ja siinä oli kunnon urakka kouluttaa se esteponien huipulle. Kerta toisensa jälkeen poni sinkosi ratsastajan selästään maneesin tai kentän hiekkaan, mutta lopulta se saatiin koulittua. Sen temperamenttia ei kuitenkaan saatu hallittua täysin, se hyppäsi esteen toisensa jälkeen hallitsemattomasti mutta puhtaasti. Ratsastaja määräsi suunnan ja ori vauhdin, ja se hyppäsi minkä tahansa esteen kyttäilemättä. Yawkiksi kutsuttua oria kilpailutettiin ahkerasti ja se voitti useita vaikeitakin kilpailuja. Orin siirryttyä siitoslinjalle se käytettiin kantakirjaustilaisuudessa, ja se sai III-palkinnon. Poni näyttää siirtäneen ripauksen tulisuuttaan, uskallustaan ja tahdonvoimaansa meidän Erinaamme, ja olemme siitä iloisia. Tämä upea ori kohtasi loppunsa rauhallisesti eläinlääkärin nukutuspiikistä. Yawk astui elämänsä aikana tammoja vain parisenkymmentä, ja kaikki varsat ovat olleet rakenteellisesti korrekteja ja niissä on ollut samaa kapasiteettia kuin isässään.Erinan isänisä Ray Final - upea näyttelyori. Ray Final oli kaunis kimo ori, jolla oli tulinen temperamentti mutta täydellinen ulkomuoto - tästä johtuen ori oli lähes koko elämänsä ajan pelkässä näyttely- ja siitoskäytössä, lukuunottamatta muutamaa vuotta, joiden aikana ori kilpaili 70-80 sentin seura- ja alueluokkia esteillä menestyen vaihtelevasti, sillä sen ratsastajilla oli todella kova työ pitää oria käsissä sen luonteen takia. Ray Final kantakirjattiin I-palkinnolla Isossa-Britanniassa, ja sitä liisattiin ahkerasti muille talleille suuria rahasummia vastaan. Ori astui elämänsä aikana lähes 60 tammaa, ja kaikilla sen jälkeläisillä on ollut hieno ulkomuoto - parhaat ovat jopa olleet I-palkinnoilla rotunäyttelyissä, joiden taso on tunnetusti kova. Sen varsoista on myös tullut upeita esteponeja, sillä ori periytti ulkomuodon lisäksi myöskin hurjaa luonnettaan. Ray Final eli loppuelämänsä samalla tallilla, ja kuoli tapaturmaisesti juostuaan kerran tarhan langoista läpi autotielle.
Erinan isänemä Rose Awe-Noir oli myöskin hienorakenteinen tamma, joka kuitenkin eli kaikessa hiljaisuudessa erään perheen lemmikkinä ja perheen tyttären kilpaponina matalissa este- ja koululuokissa. Roseksi sanottu tamma oli luonteeltaan todella kiltti ja herkkä, ei näykkinyt tai potkinut tai mitään vastaavaa. Esteillä se pysyi rauhallisena, kouluradalla se totteli kuin unelma. Tamma keräsikin paljon palkintoja ja ruusukkeita pienissä seuraluokissa, tasoilla 40-50cm ja helppo C. Tytön kasvettua liian isoksi tälle pienelle tammalle, se myytiin maineikkaaseen Random Welsh Ponies-siittolaan, jossa se saikin elää elämänsä loppuun asti. Uudessa kodissaan Rosea käytettiin näyttelyissäkin, ja se kahmi muutamia III- ja II-palkintoja. Kantakirjassa se laitettiin palkinnolle II. Elämänsä aikana Rose sai yhteensä kolme varsaa, joista yksi kuoli vain alle päivän ikäisenä, yksi myytiin pullaponiksi ja kolmas on Erinan isä, hankala ja tulinen Random Yawk.
Erinan emä on Nora Cheney, upearakenteinen ja ihan mukavaluontoinen esteponitamma. Nora Cheney oli yksi Cheney Studin kesävarsoista, samanlainen kuin kaikki muutkin: suloinen, nopea, ketterä ja kaunis. Vuoden ikäisenä Noraksi ristitty tamma erottui kuitenkin selvästi muista diivamaisen luonteensa ja täydellisen upean ulkomuotonsa takia. Nora kahmi I-palkintoja kuin heinää. Kaksivuotiaana se vain jatkoi voittoputkeaan, mutta sitä alettiin hiljalleen totuttaa satulaan ja suitsiinkin, kolmivuotiaana se kantakirjattiin I-palkinnolla ja sitä koulutettiin estekäyttöön. Noran koulutus meni oikein mukavasti, tosin tamma itsepäisen luonteensa puolesta hankaloitti joskus koulutusta. Noraa alettiin kilpailuttaa esteillä alkaen matalista 50cm luokista, mutta loppuvaiheessa tamma eteni aika 70cm asti, menestymättä kuitenkaan koskaan kovinkaan hyvin. Noralla oli kuitenkin paljon jalostuksellista arvoa, ja niinpä tamma sai ansaita elantonsa siitosponina, jollaisena se toimi ja toimii vieläkin hienosti. Nora on tällä hetkellä 17-vuotias, ja sen varsat ovat niittäneet mainetta erityisesti näyttelykehien kruunaamattomina kuninkaina ja kuningattarina. Kolme Noran varsoista on kantakirjattu I'sellä ja kaksi II'sella, joten emän puolelta se Erinankin ulkomuoto luultavasti periytyy.
Erinan emänisä oli Stewarting, erittäin mukavaluonteinen ja suurikapasiteettinen mutta vaatimattomamman näköinen welsh mountain-ori. 120cm korkealla orilla oli suuri sydän ja mahtava hyppytyyli. Stewiksi kutsutulla orilla kilpailtiin aina 80 sentin luokissa asti, mutta se hyppäsi kuitenkin kotona yksittäisinä 90 senttiäkin. Stew käytti hypyissä erinomaisesti selkäänsä, ja nosti etujalkansa aivan kiinni itseensä. Se oli todella varovainen pienilläkin esteillä. Keskinkertaisen rakenteensa vuoksi Stewiä käytettiin näyttelyissä vain muutamia kertoja ja ori menestyi kehnonlaisesti; saaliina pari III-palkintoa ja muutama ei palkittu. Oria ei myöskään hyväksytty kantakirjaan, mutta se oli silti upea esteori joka periytti jonkin verran kapasiteettiaan jälkeläisilleen. Varsoja Stew sai parisenkymmentä kappaletta, joista osalla on upea rakenne emänsä johdosta, sillä ori ei periyttänyt onneksi ulkomuotoaan. Stew kuoli kotonaan ähkyyn 21. huhtikuuta 2008.
Erinan emänemä on Marcia, diivaileva mutta oikein suloinen ja kiltti ponitamma. Marcia eli 5 ensimmäistä vuotta elämästään eräällä pientallilla, jossa ponia hemmoteltiin ja samalla vähän ratsutettiinkin, mutta kovin hyvää ratsastettavaa siitä ei koskaan tullut. Enimmäkseen pullaponina vietettyjen viiden vuoden jälkeen Marcia myytiin Cheney Studiin, erääseen Walesin johtavista welshsiittoloista. Uudessa kodissaan annettiin huomiota tamman kauniille ulkomuodolle, sen valkea karva kiilsi kauniisti ja laitumella laukatessaan se oli kuin satuponi. Useat lapset rakastuivat poniin, vain huomatakseen, että Marcia olikin tosiasiassa nyrpeä ja diivamainen tamma, joka ei paljoa arvoa antanut lapsosten hellyydenosoituksille. Marcia siirtyi kokonaan jalostuskäyttöön kantakirjauksen I-palkinnon jälkeen, ja se on varsonut 5 korrektia ja rakenteeltaan upeaa varsaa. Tosin hippunen Marcian nyrpeyttä näyttää siirtyneen ainakin Erinan emään, Nora Cheneyyn, joka oli Marcian toinen varsa.